perjantai 21. syyskuuta 2012

Lauantai aamuna


Tänä aamuna luin jälleen kerran paikallislehti Itä-Savosta, kuinka kuntapäättäjät  joutuvat päättämään päivystys kirurgian ja synnytysten lopetettamisesta Savonlinnassa.
Lakiuudistus, joka koskee päivystys valmiutta, koitunee Savonlinnan kokoiselle talousalueelle liian raskaaksi.
Olen jo vuosia ihmetellyt Sosterin, Itä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstöpolittiikkaa ja sen hoitoa. Sairaalan johdossa on sellaiset virkamiehet, että kuntapäättäjät, jotka on tulleet valituksi Sosterin yhtymävaltuustoon ja hallitukseen, eivät kokemukseni mukaan, pysty laittamaan millään tavalla kampoihin tai edes antamaan vastusta.
Henkilökuntaa pidetään suurelta osin täysin pimennossa päätösten ja muutosten suhteen. En yhtään ihmettele kuinka ne joilla on vaan pienikin mahdollisuus tömistää sosterin pölyt jaloistaan, sen tekee.
Työntekijää ei arvosteta. Heille ei tarvitse edes puhua kunnioittavasti, saati sitten tietoa jakaen.
Savonlinnalaiset lääkärit ja hoitohenkilökunta ovat jo usean vuoden ajan yrittäneet taistella päivystysten ja synnytysten jatkumisen puolesta paikkakunnalla. He ovat antaneet johtaville virkamiehille useita kokeilun arvoisia säästö ehdotuksia sekä kehitysideoita potilaiden saamiseksi Savonlinnaan.
Tuntemukseni mukaan nämä ehdotukset ovat otettu vastaan ja piilotettu työpöydän alimmaiseen laatikkoon, paperipinon alle tai suorastaan silputtu paperisilppurilla, koska aina on kokemukseni mukaan toimittu virkamiesten esittämällä tavalla.
Kaksi vuotta sitten henkilökunta oli vielä hyvin motivoitunutta ja valmiina taisteluun sairaalamme jatkuvuuden ja hyvän hoidon takaamiseksi. Mikä mahtaa olla motivaation taso nyt, kun kaikki esitykset ovat valuneet kuin vesi hanhen selästä, eikä suurin osa henkilökunnasta pysty luottamaan sairaalan johtoon millään tasolla.
Onhan se tietenkin hienoa henkilöstöpolitiikkaa, kun omaa työpaikkaa koskevat päätökset saa lukea heti aamusta paikallislehdestä. Tai jos sattuu asumaan Savonlinnan keskustan ulkopuolella, voi olla, että ennen lehden tuloa itselle, ystävällinen työtoveri tiedottaa asioista jo puhelimella tai sähköpostilla.
Savonlinnan talousalue on niitä maailman kauneimpia seutuja. Kun ruuhka Suomessa asuvat ihmiset huomaavat, kuinka turvattomuus ja yhteisöllisyyden puute vaikuttaa joka päiväisen elämän laatuun, he saattaisivatkin valita elinympäristökseen kauniin seutumme. Kuka kuitenkaan valitsee elinympäristökseen paikan, jossa kaikki palvelut on viety pois. Minne?  Ruuhka Suomeen?
Täällä on vielä tilaa hengittää. Täällä saa hyvää hoitoa ja palveluita niin vanhus kuin lapsikin.
Mukavaa syyspäivää Sinulle
Sari Behm